Helmikuun 28. 2014 - Valo

mikä maaginen valo - Batman suihkulähteellä

Helmikuun 26. ja 27. - Kivikova ja pehmeä

aamumurot pehmeän kookosjugurtin kanssa kivikovasta Marimekon kulhosta

Helmikuun 25. 2014 - Hymy

meidän perheestä löytyy viisi hymyä, hampailla ja ilman

Helmikuun 24. 2014 - Houkutus

Houkutuksia, houkutuksia... niitähän löytyy! Pitäis saada kaikenlaista... ja silti voin oikein hyvin elää ilman yhtäkään näistä. Okei, ton villatakin kyllä tilasin tänään.

Mash Studios Lax Series Console Table, Eileen Fisher Mandarin Collar Tunic in Organic Handkerchief Linen, Gedy by Nameeks Joker Medicine Cabinet, Lilly Pulitzer® 'Charlotte' Cardigan, Hoffman's Fine Cakes & Pastries Princess Torte

Helmikuun 23. 2014 - Aamu

sunnuntaiaamuna kuudelta on ihanan rauhaisaa...

Helmikuun 22. 2014 - eväät

Ruoka-asiassa meillä on kuljettu niin pitkä matka etten uskalla edes ajatella. Jos kuitenkin ajattelen, tulee ensimmäiseksi mieleen ne ulkopuolisten syvältä viiltävät, mutta silti hyvää tarkoittavat kommentit; "Kyllä se syö kun sillä on riittävän nälkä... kaikkea pitää kokeilla monta kertaa, ainakin 10, 15, 20 - tästä lauseesta versioita on monta... se vaan tietää ettei sen tarvitse syödä... tarjoa vaan samaa perusruokaa kuin muillekin"

On paljon perheitä joissa on itsestäänselvää että lapsi syö, on perheitä joissa lapset on nirsoja, ja sitten on ne perheet joissa ihan oikeesti tiedetään mistä mä puhun kun kerron ettei lapsi syö... että se on lahjomaton, että se ei syö. Että siihen ei auttanut 10, 15, 20 kertaa. Siihen ei auttanut nälkä, kuri tai järjestys. Se oli iloisesti syömättä viikon koska se ei halunnut sitä pizzaa, sitä joka oli sen lautasella 10-20 kertaa. S ei syönyt pizzaa.

Nyt meillä syödään enkä koskaan suhtaudu toisen äidin huoleen lapsen syömisestä olankohautuksella... olen oppinut, karvaasti ja karvaisesti että kaikkien lapset ei syö. Minä rakastan ruualla ja olen oppinut ettei kaikki rakasta ruokaa. Olen oppinut että lapsi joka syö on suuri siunaus. Tänään se söi udonnuudeleita, kanaa ja vihanneksia appelsiini-inkiväärikastikkeessa.

Helmikuun 21. 2014 - Ylöspäin

ylös sairaalanmäelle, ylös niitä portaita joita ne aina telkkarisarjoissa käyttää, ylös heräämöön,
ylöspäin uralla ja eteenpäin elämässä

Helmikuun 20. 2014 - Valivali

Mä toivon et mä en ole ainoa jolle käy näin. Tai oikeastaan toivon vaan että mä en ole se ainoa urpo maailmassa joka ilahtuneena lasten oma-aloitteisuudesta unohtaa tarkistaa mitä tulee lykänneeksi sinne pesukoneeseen. Osin syytän kyllä myös sitä tosiasiaa että miltei vuoden - 365 päivää - vaipattomuuden jälkeen on yksi sankareistamme palannut yövaippaan. Lähinnä säästääksemme allekirjoittaneen hermoja. Tää ei kyllä säästänyt taas ainakaan hermoja... saati vettä... saati pesuainetta... kolmasti sain taas tänkin erän pestä päästäkseni eroon vaipparyyneistä.

Helmikuun 19. 2014 - Iloa

iloa on illalliset ystävien kanssa

Helmikuun 17.-18. 2014 - Kaunis ja Ruma

Mikä on kaunista, mikä rumaa? Siinäpä kysymys. Sanoohan sanontakin että kauneus on katsojan silmässä. Kauneutta löytyy yllättävistä paikoista ja kauneuden kääntöpuolelta löytyy kai rumuus, vai löytyykö?

moni sanoisi kuvien teollista maisemaa rumaksi, itse löydän niistä rujoa kauneutta

Helmikuun 16. 2014 - Ensimmäinen

aamun sarastaessa paikalla ensimmäisten joukossa... kuva viime keskiviikolta. Olin matkalla kotiin uimasta ja myrsky oli kaatanut puun sähkölinjalle.

Helmikuun 15. 2014 - LOL

Me nauretaan usein. Me nauretaan paljon. Muuten ei jaksais... kameraa ei silloin kuitenkaan ole kädessä, ei edes puhelimen kameraa. Turvauduin ensin Googleen, sitten Pinterestiin. Pinterest voitti. Nauroin ääneen ja näytin L:llekin...

täältä

Helmikuun 14. 2014 - Äiti

Mun visiossa äitiydestä mä herään lämpimään kesäaamuun, tulen alakertaan ja avaan ranskalaiset ovet kuistille. Lempeä tuuli heiluttelee pariovien valoverhoja ja astun pihalle lempeään aamuun. Lapset leikkii pihan heinikossa yöpaidoissaan - joo, pojillakin on nimenomaan yöpaidat - ja se sama ihana tuulenhenkäys puhaltaa niitten hiuksiin... Ne nauraa ja leikkii yhdessä, ja kun ne huomaa mut ne juoksee kaikki syliin. 

Totuus... herään aamulla kirkunaan kun pojat pätkii toisiaan turpaan omassa huoneessaan. Avaan oven ja törmään osoitteleviin sormiin: "Toi löi, repi, varasti, puri..." - ja sen toisen vastaukseen... "Mulla on nälkä" 

kuvassa takana 17 päivää äitinä

Helmikuun 13. 2014 - Sun vuoro

Sun vuoro... liikenneympyrässä. Sun vuoro... liikennevaloissa.

Helmikuun 12. 2014 - Lähikuva

Yhdessä ja erilaiset. Yö ja päivä, minuutin erolla. Lähikuva - tänään.

Helmikuun 11. 2014 - Kotona

Meillä oli tänään kotoisaa... Lattialla pahvilaatikossa sähköauton latausasema, pöydällä uus kello matkalla seinälle. Ompelukone teki Batmanille uutta vaatekertaa ja kolmikko söi koulusta saatuja karkkeja jälkkäriksi. L pakeni kotoista kaaosta kauas yläkertaan.

Helmikuun 10. 2014 - VMP

Pakko myöntää... jouduin Googlaamaan. Mulla ei ollut aavistustakaan sitä mitä VMP tarkoittaa... tässä sitä nyt kuitenkin on. Kaikkien näitten kahdenkymmenen vuoden jälkeen on yksi alue jossa me ei tosiaankaan olla kasvettu yhteen L:n kanssa - musiikki... VMP.

Helmikuun 9. 2014 - Aika

Tästä on aikaa noin 41 vuotta

Helmikuun 8. 2014 - Hän

Hän - 7,507 päivää yhdessä L:n kanssa

Helmikuun 7. 2014 - Minä

Minä. Minä olen ilmoittautunut elämäni ensimmäiseen juoksutapahtumaan. En ajatellut juosta, SI-nivel tökkii. Lainaan L:n sanoja Eppujen suusta: "Must on tullut, urheiluhullu..." Ei oo.